LAITOSTYYPISTÄ RIIPPUMATTA voimalaitokset pyritään yleensä suunnittelemaan siten , että niiden elinkaari olisi mahdollisimman pitkä . On harvinaista , että laitoksia purettaisiin ennen kuin ne ovat tuottaneet sähköä tai lämpöä useita kymmeniä vuosia .
Todennäköisempää on , että voimalaitosten käyttöikää jatketaan uusimalla laitosten tekniikkaa nykyajan vaatimusten mukaiseksi . Esimerkiksi pumppujen ja venttiilien tekninen kehitys onkin tuonut uusia mahdollisuuksia laitosprosessien tehostamiseen .
Myös investointikustannuksia säästyy , jos laitoksen ominaisuuksia parantamalla vältetään koko voimalaitoksen purkaminen ja uuden rakentaminen sen tilalle .
Pumppujen säätöön taajuusmuuttajia Entisaikaan esimerkiksi voimalaitosten pumppujen tehon säätäminen oli hankalaa . Pumppujen ohjauksessa sovellettiin hydraulisia kytkimiä , jotka usein aiheuttivat pumppujärjestelmiin myös tehohäviöitä .
”
Voimalaitosten käyttöikää jatketaan uusimalla tekniikkaa .
Tarvitaan hyvälaatuisia komponentteja ja ammattitaitoista kunnossapitoa , jotta voimalaitokset toimisivat luotettavasti ja taloudellisesti sekä olisivat pitkäikäisiä . Laitosten kriittisiä osia – kuten pumppu- ja venttiilijärjestelmiä – voidaan tarvittaessa kahdentaa , jolloin yksittäisen laitteen häiriö ei vielä pysäytä koko voimalaitosta . Nykyaikaiset pumput ovat toisaalta tyypillisesti erittäin kestäviä , joten niitä ei tarvitse vaihtaa tai huoltaa vähän väliä .
Viime vuosina tilanne on parantunut , sillä taajuusmuuttajien käyttö pumppujen säätöjärjestelmissä alkoi yleistyä 2000- luvun alussa . Nyt pumppujen kierrosnopeuksia on mahdollista säätää varsin laajalla alueella . Lisäksi taajuusmuuttajia voidaan nykyään käyttää varsin tehokkaiden pumppujen säätämiseen , kun vielä runsaat kymmenen vuotta sitten taajuusmuuttajakäytöt toimivat enintään noin 1,5 MW : n ( megawatin ) tehoisten pumppujärjestelmien ohjauksessa .
Tekniikan kehittymisen myötä voimalaitospumput voidaan rakentaa aiempaa pienikokoisemmiksi . Kun pumppu voi toimia korkeammilla kierrosnopeuksilla kuin ennen , hyviin hyötysuhteisiin päästään kompakteilla pumpuilla . Kuitenkin pumppujen rakenne on muutoin paljolti samantyyppinen kuin aikaisemminkin .
Entistä tehokkaammista pumpuista on myös se etu , että monissa voimalaitossovelluksissa – vaikkapa syöttövesijärjestelmissä – selvitään kahdesta pumpusta muodostettavalla järjestelmällä . Silloin toinen pumppu toimii koko ajan jokseenkin täydellä teholla ja toinen on vastaavasti koko ajan varalla .
1 / 2017 enertec 37