” Sinänsä MCP-direktiivi on melko onnistunut kokonaisuus. Jos laitos toimii hyvin, sitä ei MCP: n nojalla tarvitse lähteä heti uudistamaan”, toteaa Tuohiniitty.
Laitosten rekisteröinnin yksityiskohtia pohditaan Toinen kysymys sitten on, tehdäänkö Suomen PIPO-asetukseen ennen sen voimaantuloa muitakin kuin MCP-direktiivin edellyttämiä muutoksia.
” Laitosoperaattorit ovat nostaneet esiin joitakin seikkoja, joita ehkä kannattaisi muuttaa – esimerkiksi savupiippujen mitoitukseen liittyviä asioita – ja näiltä osin keskusteluja on meneillään”, sanoo Tuohiniitty.
Yksi avoin kysymys liittyy siihen, miten polttolaitokset pitäisi kansallisesti rekisteröidä.
” Nyt valvottavaksi tulee sellaisia pieniä laitoksia, joita Suomessa ei aiemmin ole rekisteröity. On myös pohdittava laitosten ilmoitusmenettelyä siten, että viranomaisten resurssit riittävät ilmoitusten käsittelyyn ja että järjestely saadaan toiminnanharjoittajien näkökulmasta joustavaksi”, Tuohiniitty korostaa.
Päästömittauksia varten laitoksille ei todennäköisesti tarvita kovin paljon uutta tekniikkaa.
” Savukaasupäästöjen valvonta on jo entuudestaan tuttua työtä yli 5 MW: n laitoksilla, ja nykysäädösten puitteissa sitä
Tiedätkö polttoaineesi tuhkapitoisuuden, lämpöarvon, päästökertoimen tai rikkipitoisuuden?
Me tiedämme!
Haluatko nähdä miten analyysit tehdään käytännössä? Tule tutustumaan palveluihimme, ota yhteyttä:
contact @ labtium. fi www. labtium. fi
on jo tehtykin. Laitoksille ei nähtävästi tule vaatimusta jatkuvatoimisista päästömittauksista, vaan alan yritykset tekevät laitoksilla mittauksia aika ajoin.”
Mittausväliksi direktiivi määrittelee kolme vuotta 1 – 20 MW: n laitoksilla. Suuremmilla laitoksilla mittauksia on tehtävä yhden vuoden välein. n
1 / 2017 enertec 43