LAITOSTYYPISTÄ RIIPPUMATTA voimalaitokset pyritään yleensä suunnittelemaan siten, että niiden elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. On harvinaista, että laitoksia purettaisiin ennen kuin ne ovat tuottaneet sähköä tai lämpöä useita kymmeniä vuosia.
Todennäköisempää on, että voimalaitosten käyttöikää jatketaan uusimalla laitosten tekniikkaa nykyajan vaatimusten mukaiseksi. Esimerkiksi pumppujen ja venttiilien tekninen kehitys onkin tuonut uusia mahdollisuuksia laitosprosessien tehostamiseen.
Myös investointikustannuksia säästyy, jos laitoksen ominaisuuksia parantamalla vältetään koko voimalaitoksen purkaminen ja uuden rakentaminen sen tilalle.
Pumppujen säätöön taajuusmuuttajia Entisaikaan esimerkiksi voimalaitosten pumppujen tehon säätäminen oli hankalaa. Pumppujen ohjauksessa sovellettiin hydraulisia kytkimiä, jotka usein aiheuttivat pumppujärjestelmiin myös tehohäviöitä.
”
Voimalaitosten käyttöikää jatketaan uusimalla tekniikkaa.
Tarvitaan hyvälaatuisia komponentteja ja ammattitaitoista kunnossapitoa, jotta voimalaitokset toimisivat luotettavasti ja taloudellisesti sekä olisivat pitkäikäisiä. Laitosten kriittisiä osia – kuten pumppu- ja venttiilijärjestelmiä – voidaan tarvittaessa kahdentaa, jolloin yksittäisen laitteen häiriö ei vielä pysäytä koko voimalaitosta. Nykyaikaiset pumput ovat toisaalta tyypillisesti erittäin kestäviä, joten niitä ei tarvitse vaihtaa tai huoltaa vähän väliä.
Viime vuosina tilanne on parantunut, sillä taajuusmuuttajien käyttö pumppujen säätöjärjestelmissä alkoi yleistyä 2000- luvun alussa. Nyt pumppujen kierrosnopeuksia on mahdollista säätää varsin laajalla alueella. Lisäksi taajuusmuuttajia voidaan nykyään käyttää varsin tehokkaiden pumppujen säätämiseen, kun vielä runsaat kymmenen vuotta sitten taajuusmuuttajakäytöt toimivat enintään noin 1,5 MW: n( megawatin) tehoisten pumppujärjestelmien ohjauksessa.
Tekniikan kehittymisen myötä voimalaitospumput voidaan rakentaa aiempaa pienikokoisemmiksi. Kun pumppu voi toimia korkeammilla kierrosnopeuksilla kuin ennen, hyviin hyötysuhteisiin päästään kompakteilla pumpuilla. Kuitenkin pumppujen rakenne on muutoin paljolti samantyyppinen kuin aikaisemminkin.
Entistä tehokkaammista pumpuista on myös se etu, että monissa voimalaitossovelluksissa – vaikkapa syöttövesijärjestelmissä – selvitään kahdesta pumpusta muodostettavalla järjestelmällä. Silloin toinen pumppu toimii koko ajan jokseenkin täydellä teholla ja toinen on vastaavasti koko ajan varalla.
1 / 2017 enertec 37