Tampereen, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän lisäksi myös pääkaupunkiseudulla hake ja pelletti ovat nostamassa osuuttaan. Kuvassa näkyvä Hervannan hakelämpölaitos Tampereella vihittiin käyttöön syksyllä 2015.
Pulmia ja päänvaivaa aiheuttaa myös Euroopan unionin järjenjuoksu – tai sen puute. Suomi on joutunut ilmastopolitiikassa perin juurin kummalliseen asemaan metsien käytön vuoksi: EU-komission esittämät hiilinieluja koskevat laskentatavat tekisivät metsistä Suomelle rasitteen ja laskennallisen päästön. Tämä muutos toisi tullessaan lisäkustannuksia ja vaikeuttaisi tuntuvasti ilmastotavoitteiden täyttämistä.
Rautalangasta vääntäen Hiilinieluja ovat metsät, suot ja meret, jotka sitovat itseensä hiilidioksidia ja näin hillitsevät ilmastonmuutosta. Jo yksistään metsäalueiden on arvioitu sitovan neljänneksen planeetan kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa metsät sitovat enemmän hiilidioksidia ilmakehästä kuin vapauttavat sitä – ja maamme metsät ovat itse asiassa Euroopan suurimpia hiilinieluja – joten asian pitäisi olla selvä Brysseliä myöten. EU kuitenkin esittää maiden väliseen maankäytön päästöjä koskevaan taakanjakoon laskentamallia, joka on Suomelle epäedullinen.
Tämä malli perustuu vertailutasoon, jota maa ei saa alittaa. Jos hiilinielu on pienempi kuin vertailuvuonna, maa saa
”
Jäsenkunta ei suinkaan ole yhdestä puusta.
rasitteita nielun pienenemisestä. Ongelmana tässä kuviossa on ehdotettu vertailuvuosi( 2009), jolloin Suomen hakkuut olivat paljon alhaisemmat kuin biotaloustavoitteiden raaka-ainetarve edellyttää. Nykysuunnitelmien valossa tuota tasoa on lähes mahdoton toteuttaa.
” Näiden tavoitteiden ja laskentamallien pitäisi pohjautua reaalimaailmaan, eikä poliittisiin päätöksiin”, Laitinen harmittelee. Hänen mukaansa ei käy järkeen, että puunkäytöstä rangaistaan, kun kerran nimenomaan ilmastosyyt puoltavat sen käyttämistä.
12 enertec 1 / 2017