TOIMITUKSELTA
1/2015
TOIMITUSVARMUUS. NYT
Syyskuussa 2013 voimaan tullut uusi sähkömarkkinalaki muuttaa sähköbisnestä. Sähköverkkoyhtiöille lakiuudistus merkitsee runsaasti uusia tehtäviä ja velvoitteita. Energiateollisuus ry:n
mukaan merkittävin yksittäinen asia on sähkönjakelun toimitusvarmuudelle asetetut tavoitteet.
Uusi laki linjaa, että jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että
JULKAISIJA
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 020 162 2200
[email protected]
www.publico.com
verkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuttaisi asemakaava-alueella
asiakkaalle yli kuutta tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. Lisäksi laki täsmentää myös kantaverkolle ja suurjännitteisille jakeluverkoille asetettuja toimintavarmuusvaatimuksia – ja sähköverkonhaltijoille asetetaan yleinen varau-
PÄÄTOIMITTAJA
Jussi Sinkko
tumisvelvoite normaaliolojen häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varalle.
Sähköverkkoyhtiöille vilautetaan myös raippaa: asiakkaille sähkökatkoista maksettavia
vakiokorvauksia korotetaan, joten sähkön tulee virrata tai se tuntuu yhtiöiden taseissa kipeästi.
TUOTEPÄÄLLIKKÖ
Vesa Laurila
Kaikki laissa säädetyt uudistukset tulee tavoitteen mukaan saavuttaa vuoden 2028 loppuun
mennessä.
Alalla arvioidaan yleisesti, että kokonaisuudessaan uudistukset merkitsevät huomattavia
investointeja ja muutoksia, etenkin sähköverkon kohdalla. Energiateollisuus ry:n selvityksen
mukaan Suomen jakeluverkkoihin investoidaan seuraavan viiden vuoden aikana neljä miljardia
ILMOITUSMYYNTI
Paul Charpentier
[email protected]
euroa, joten vuositasolla jakeluverkkoinvestoinnit ovat 800 miljoonan euron luokkaa.
Investointien painopiste on ilmajohtoverkon korvaamisella maakaapeliverkolla. Ilmajohtoverkot eivät sinänsä maisemista häviä vielä vuosikymmeniin – ja uusiakin rakennetaan.
Myös esimerkiksi Fingridissä on arvioitu, että laki tuo tullessaan ison nipun toteutettavia
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
Liisa Hyvönen
toimenpiteitä. Pelisäännöt ovat muuttuneet jo ihan määritelmätasolla: aiemman määritelmän
mukaan kantaverkko on ollut nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin yhteyksistä koostuva valtakunnallinen, yhtenäinen ja silmukoitu verkko, jossa sähköasemien välillä on vaihto-
GRAPHIC DESIGN
ehtoisia siirtoreittejä vikaantumisten varalle. Uuden lain mukaan myös säteittäinen yksittäinen
Riitta Yli-Öyrä
johto kuuluu kantaverkkoon, jos sen jännite on riittävän korkea ja jos se syöttää jakeluverkossa
olevaa suurta kulutuskeskittymää.
Uuden kantaverkkomääritelmän mukaan Fingridin vastuulla on rakentaa myös yksittäisiä
suurjännitejohtoja esimerkiksi suurissa kaupungeissa jo olevien siirtoverkkojen sisään. Esimerkiksi Helsinkiin on suunniteltu 400 kilovoltin syöttöjohtoa, joka toteutettaisiin maakaapelina.
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Merja Kihl
Ari Mononen
Lakimuutos muuttaa myös vastuunjakokysymyksiä. Kantaverkkoon kuuluvat yhteydet tulee
normaalisäännön mukaan varmentaa, mikäli vian seuraukset eivät jää paikallisiksi. Tämä ei
onnistu yhden syöttöjohdon avulla, vaan vaatii tämänkin liittymän varmentamista.
Nyt lakiin kirjatut määritelmät aiheuttavat Fingridillä toimintojen uudelleen arviointia ja varmistuksia, kun kaikki operaatiot on saatettava vastaamaan lain määritelmiä. Toiminnan laajennukset yhtiö aikoo kattaa kantaverkkotariffimaksuilla.
TILAAJAPALVELU
puh. 03 4246 5309
tilaajapalvelu@
kustantajapalvelut.fi
Lainmuutos koskettaa myös verkonrakentajia. Muutoksella on myös merkittävä vaikutus alan
työllisyyteen, joskin painopiste siirtyy perinteisestä verkonrakentamisesta maanrakennukseen.
KANNEN KUVA
Pahimmillaan rakennusbuumi voi johtaa hintojen nousuun niin materiaalin kuin työvoimankin
GSS LUCKY-DESIGN /
Esa Ahdevaara
osalta, mutta ainakin Energiateollisuus ry uskoo, että markkinat pitävät muutokset maltillisina.
Sähkömarkkinalain lisäksi alaa puhuttaa verkkoyhtiöiden muuttuva rooli sähkömarkkinaosapuolena. Valmisteilla oleva energiatehokkuuslainsäädä