Selvitämme samalla koko ajan, millä tavoin Suomen eri alueiden
sähkönsiirtoa voidaan palvella mahdollisimman hyvin.”
”Fortumin mahdolliset tulevat projektit Venäjällä eivät näillä
näkymin kovin paljon vaikuta Suomen verkkojen rakentamiseen”,
Ruusunen arvioi.
Viime vuosina rakennettujen merikaapeliyhteyksien tultua käyttöön Suomen sähkönsiirron rajayhteydet ovat Ruususen mukaan
varsin hyvällä mallilla, vaikka Ruotsin suuntaan esiintyykin tällä hetkellä paljon sähkönsiirron pullonkauloja.
Suomen ja Ruotsin välille rakennettiin Fenno-Skan 2 -tasasähköyhteys, joka lisäsi merkittävästi maiden välisiä sähkönsiirtomahdollisuuksia.
”
Viime vuosina on
tehty varsin paljon
verkkoinvestointeja.
Toisaalta Suomen ja Viron välille rakennettiin EstLink 2 -tasasähköyhteys, joka lisäsi maiden välisen siirtokapasiteetin tuhanteen
megawattiin (MW). Siirtoyhteyden kokonaispituus on noin 170
kilometriä, josta 145 kilometriä on Suomenlahden pohjaan upotettua merikaapelia. Yhteys alkaa Porvoon Haikosta Anttilan sähköasemalta ja etenee Püssin sähköasemalle Itä-Viroon.
”Tasavirtalinkit ovat monimutkaista teknologiaa. On katsottava,
miten niiden käytettävyys saadaan pidettyä mahdollisimman korkeana”, Ruusunen sanoo.
EstLink 2 vihittiin virallisesti käyttöön maaliskuussa 2014. Merikaapelihankkeen kokonaisbudjetti oli noin 320 miljoonaa euroa,
joka jakautuu Fingridin ja Elering AS:n kesken. Lisäksi hankkeelle
oli myönnetty Euroopan Unionin investointitukea noin 100 miljoonaa euroa.
Urakointi on ulkoistettu
Suureksi yhtiöksi Fingrid Oyj:llä on melko vähän omia työntekijöitä,
vain noin 300.
”Fingrid on ulkoistanut sekä verkkojen rakentamisen että kunnonhallinnan. Toisaalta omat projektipäällikkömme pitävät huolta
siitä, että hankkeet etenevät”, Ruusunen selittää.
”Ulkoistava toimintamalli on yksi Fingridin tehokkuuden lähtökohta. Ne toimijat, jotka osaavat rakentaa verkkoja tehokkaasti ja
turvallisesti, pääsevät niitä rakentamaan.”
”Verkonrakennushankkeiden tarjouskilpailuja järjestetään hinnan ohella tiettyjen laatukriteerien mukaan. Ulkomaiset urakoitsijat
ovat samalla viivalla kotimaisten toimijoiden kanssa.”
”Näissä asioissa koko tilaajaketjun hallinta on tärkeä kysymys.
Kehitämme työmaiden laatujärjestelmät sellaisiksi, että asiat saadaan turvallisiksi ja että kaikkia työntekijöitä kohdellaan oikeuden-
1 / 2015
enertec 11