mien estämiseksi. Näyttelijä Ville Virtanen esiintyy niissä
kaikissa pääosassa”, Lindberg kertoo.
LIIKAA KIIRETTÄ JA TURHIA RISKEJÄ
Yli-insinööri Harri Westerlund TUKESista sanoo, että jakeluverkkojen sähköturvallisuudessa ei ole viime aikoina havaittu erityisiä muutoksia.
”Aina joskus joitakin tapaturmia sattuu – ja jos sattuu, niin yleensä silloin käykin aika pahasti. Jännitteet ja
oikosulkutehot ovat sen verran suuria”, Westerlund varoittaa.
”Tapaturmatilastojen valossa sähköturvallisuustilanne ei ole parantunut, mutta ei ehkä heikentynytkään.
Huolestuttavaa kuitenkin on, että ammattilaisillekin sattuu edelleen sähkötapaturmia. Ilmeisesti yksi syy on, että turvallisuusmenettelyjä ei aina noudateta työpaikoilla.”
”Joitain vuosia sitten oli pitkä ajanjakso, jolloin sähköalan ammattilaisille ei sattunut yhtään kuolemaan johtavaa sähkötapaturmaa. Vuoteen 2006 mennessä – jolloin aiheesta tehtiin tutkimusta Tampereen teknillisessä
yliopistossa (TTY) – tilanne oli jo muuttunut.”
TTY:n tutkimus osoitti, että 2000-luvun alkupuolella monet ammattilaisten sähkötapaturmat ja ’läheltä piti’
-tilanteet johtuivat liian kovasta kiireestä asennustöissä.
Liian ripeässä työtahdissa jotkut asentajat ottavat tietoisiakin riskejä. Muutenkaan töitä ei ehditä tehdä turvallisesti eikä tarkastaa kaikkia asioita. Riskeihin totutaan, eikä töitä organisoida kunnolla.
TUKESin tilastoissa on surullisia esimerkkejä siitä, mihin huoleton asenne voi verkkoasennustöissä johtaa. Asentajia on menehtynyt työnsä ääreen muun muassa vuosina
2009 ja 2010, kun voimajohtojen ja muuntajien jännitteettömyyttä ei ole varmistettu ennen työn aloittamista.
”Syy ei ole niinkään asentajien ammattitaidossa. Sen
sijaan voi olla, että asentajia ei aina ole riittävästi perehdytetty työkohteen vaaroihin. Erityisen huolestuttavaa on,
että asentajat ottavat tarpeettomia riskejä”, Westerlund
huomauttaa.
Asentajille ei Westerlundin mukaan satu tapaturmia
useinkaan jännitetöissä. Kun sähköjen tiedetään olevan
päällä, töitä tehdään varovaisemmin.
”Pikemminkin onnettomuuksia tapahtuu silloin, kun
jännitteen oletetaan olevan pois päältä, mutta se ei jostain syystä olekaan. Tai sitten on tehty töitä liian lähellä
jotakin jännitteistä osaa.”
”Lähes 50 prosenttia kuolemaan johtavista sähkötapaturmista liittyy sähköverkkojen tai junaratojen ilmajohtoihin. Sähköalan ammattilaisten osalta osuus on vielä suurempi. Maakaapeleilla riskit ovat toisenlaisia, mutta yleensä
pienempiä kuin ilmajohdoilla”, Westerlund toteaa.
MERJA KIHL
ARI MONONEN
enertec 1 / 2013
27