1970-lukujen aikana, rakennettiin suuri osa siitä puupylväiden varassa roikkuvien ilmajohtojen varaan. Myös maakaapelointia tehtiin, mutta lähinnä vain kaupunkeihin.
Professori Pekka Verho tietää kertoa, että muutaman kymmenen vuoden takaiset ratkaisut olivat taloudellisesti perusteltuja. Kaupunkien kaapeloinnin perusteena olivat lyhyet etäisyydet,
Lisää käyttöikää, kestävää kumppanuutta.
Tarjoamme eri valmistajien nopeakäyntisten
meri- ja teollisuusmoottoreiden elinkaaren
tukipalveluita tehoalueella 300 – 500 kW.
tilankäyttö, sähköturvallisuus ja luotettavuus. Vastaavasti maaseu-
Toimimme
asiakaslähtöisesti
nopeasti
joustavasti
laadukkaasti.
dulla ilmajohtoihin perustuvaan ratkaisuun vaikuttivat pitkät etäisyydet ja tietoisuus kustannuksista.
”Johdot rakennettiin lyhyimpiä mahdollisia reittejä pitkin ja
usein metsien läpi. Tuloksena oli myrskyille altis sähkönjakelujärjestelmä”, Verho kuvailee.
Useimpien puupylväiden käyttöikä on noin 40–60 vuotta,
mutta siihen vaikuttavat myös puun kyllästystapa ja maaperä, johon pylväs on pystytetty. Aikahaarukka voi siksi olla suurempikin.
Joka tapauksessa sähköverkon remontilla alkaa olla kiire, sillä suurin osa pylväistä vanhenee todennäköisesti seuraavan 20
vuoden kuluessa.
”Verkon uusimisessa ollaan edetty kovin hitaasti. Sitä on toki tehty koko ajan, mutta jäljellä on vielä paljon työtä”, professori Verho toteaa.
MAAKAAPELI PERUSTELTU RATKAISU
Oma kysymyksensä on se, mikä on järkevin tapa toteuttaa sähköverkon remontointi. Ensimmäisenä mieleen tulevat kustannuskysymykset. Pekka Verhon mielestä remontoiminen toki aina maksaa,
Patria Aviation Oy
Diesel Engines
Linnavuorentie 2
37240 Linnavuori, Finland
puh. 020 4691
www.patria.fi
Valtuutettu MTU
huoltotoimittaja
mutta sähköverkon säännöllisen uusimisen tulisi olla verkkoyhtiön normaalia toimintaa. Välittömiä kustannuksia ajatellen voisi luulla, että halvin ratkaisu olisi vaihtaa vanhat ja lahoavat sähkötolpat uusiin.
Toisaalta toimintavarmuuden kannalta olisi järkevämpää haudata sähköjohdot maan alle, jossa ne eivät olisi samalla tavalla luonnonolosuhteiden armoilla, kuten ilmajohdot. Verho huomauttaa,
että maakaapelien asentaminen ilmajohtojen sijaan aiheuttaa lisäkustannuksia. Siirrosta huolehtivien sähköyritysten asiakkaat maksavat ne kohonneiden siirtomaksujen muodossa.
Tästä huolimatta myös maaseudulla ollaan yhä lisääntyvässä
määrin siirtymässä maakaapelointiin. Ratkaisu voi olla myös taloudellisesti perusteltu, kun kustannuksissa huomioidaan myös sähköverkon toimintavarmuus. Lisäksi teknologian kehittyminen on
tuonut jonkin verran maakaapelointiin liittyviä kustannuksia alas.
Esimerkiksi keskijännitemaakaapeleiden asentaminen maahan aurausmenetelmällä on tehnyt työstä puolta halvempaa kaapeliojan
kaivamiseen verrattuna.
LAKI OHJAA PÄÄTÖKSIÄ
Maakaapelin asentaminen on kaikesta huolimatta edelleen kalliimpaa kuin ilmajohtojen pystyttäminen. Pekka Verho tuo esille, että parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä vireillä oleva lakimuutos vaikuttaa vahvasti sähköverkosta vastuussa olevien yritysten
ratkaisuihin, sillä se käytännössä jopa kieltää pitkät sähkönjakelun keskeytykset.
Lakimuutoksella on tavoitteena ohjata sähköverkon suunnit-
enertec 1 / 2013
19