Energian- ja kustannussäästöjen ohella nykyisin tärkeänä tavoitteena on myös CO 2
-päästöjen hillitseminen . Teknologia on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä , joten energian säästötoimenpiteille on edelleen taloudellisesti kannattavaa potentiaalia .
” Nykypäivänä ESCO-hankkeissa lasketaan energiansäästötavoitteen lisäksi hiilidioksidipäästöjen vähenemistavoite . Nyrkkisääntöjä on , että mikäli energiansäästötavoitteet toteutuvat , myös hiilidioksidipäästöt saadaan vähenemään tavoitteiden mukaisesti ”, Saarivirta sanoo .
Investoinnit katetaan energian kustannussäästöillä ESCO-hankkeet toteutetaan palvelukausimallilla . Palveluntarjoaja tekee yhdessä asiakkaan kanssa energiakatselmuksen , toteuttaa toimenpiteet ja tekee investoinnit , joilla energian säästöt ja kustannussäästöt saadaan aikaiseksi . Tilaaja maksaa toimenpiteistä palvelumaksua sovitun palvelukauden ajan .
” Palvelukausimalli on yksi ESCO-hankkeiden ajureista . Asiakkaalla ei ole välttämättä riittävästi taloudellisia resursseja investoida energiatehokkuustoimenpiteisiin kerralla tai henkilöstöresurssit eivät riitä . ESCO-palvelussa palvelun tarjoaja usein rahoittaa investoinnin ja tilaaja maksaa palvelumaksua , jolla investointikustannukset ja palvelut katetaan ”, kuvailee Saarivirta .
Palvelukauden pituus vaihtelee tavallisimmin neljän ja kymmenen vuoden välillä , mutta lyhyempiäkin hankkeita voidaan toteuttaa . Hankkeeseen voi sisältyä myös asiakkaan omarahoitusosuus . Näin palvelukausi ei veny kohtuuttoman pitkäksi .
Palvelukauden jälkeen kustannussäästöt jäävät tilaajalle . Palvelusopimuksessa voidaan sopia myös säästöjen jakamisesta palveluntarjoajan ja tilaajan välillä palvelukauden aikana .
” Palvelumaksut katetaan energiansäästötoimenpiteitä seuraavilla kustannussäästöillä . Palvelusopimuksessa voidaan myös sopia , että tilaaja saa esimerkiksi 20 % ja palveluntarjoaja 80 % kustannussäästöistä heti , kun toimenpiteet on toteutettu ”, kertoo Saarivirta .
”
ESCOhankkeet toteutetaan palvelukausimallilla .
Investointitukea energiahankkeille ESCO-hankkeisiin voi hakea investointitukea , joihin pätevät pääsääntöisesti samat kriteerit kuin muihinkin energiahankkeisiin . Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen tavanomaisen tekniikan hankkeiden investointitukimahdollisuus on 20 %. Ellei yritys tai yhteisö kuulu energiatehokkuussopimuksiin voi ESCO-hankkeeseen silti saada enimmillään 15 % tuen .
” Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet toimijat voivat saada tavanomaisen tekniikan ESCO-hankkeisiin vielä 5 % lisätuen eli yhteensä 25 % investointituen , mikäli hankkeessa on 50 % energiansäästötakuu ja todennettavien euromääräisten säästöjen osuus on vähintään 80 % kokonaissäästöistä
1 – 2 / 2021 enertec 41