TOIMITUKSELTA
ILMASTOHAASTE: VASTAANOTETTU!
ILMASTOPANEELI IPCC:LTÄ tuli lokakuussa 2018 kovat madonluvut: päästöt on saatava alas ja
vauhdilla. Vaaditaan nopeita päästövähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu saadaan rajoi-
tetuksi 1,5 asteeseen.
Suomessa energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen
tavoitteisiin. Meillä puhtaan teknologian käyttöönotto, uudet toimintatavat ja asenteet vauhdittavat
1–2/2019
JULKAISIJA
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 020 162 2200
[email protected]
www.publico.com
energiamurrosta ja matkaa kohti ilmastoneutraalia energiajärjestelmää. Energiateollisuus ry:n toimi-
tusjohtaja Jukka Leskelän mukaan ilmastohaaste on suuri, mutta muutos on tehtävissä.
Pelkistä puheista ei ole kysymys. Energiasektorin päästöt ovat puolittuneet kymmenen viime vuo-
den aikana. Energiateollisuuden arvion mukaan sähkön ja kaukolämmön päästöt puolittuvat vielä
PÄÄTOIMITTAJA
Petri Charpentier
nykyisestä ensi vuosikymmenellä ja vähenevät marginaaliin 2030-luvulla, jolloin energia-ala saavut-
taa osaltaan hiilineutraaliustavoitteen.
Suuret investoinnit, teknologiset edistysaskeleet ja alan sitoutuminen ilmastotavoitteiden saavutta-
miseen ovat ne keinot, joiden avulla maaliin päästään. Esimerkiksi kaukolämmöntuotannon päästöt
laskevat aiempia arvioita nopeammin, kun fossiilisista polttoaineista siirrytään uusiutuviin ja kierrä-
tettyihin energialähteisiin kiihtyvällä tahdilla.
Samaan aikaan polttoaineiden käyttö lämmöntuotannossa vähenee siirryttäessä hukkalämpöjen
ja muiden teknologioiden käyttöön, mutta vastaavasti puupolttoaineiden tarve kasvaa 2020-luvulla.
Kasvava kysyntä tulee kattaa kestävästi metsäteollisuuden sivutuotteilla, hakkuutähteillä sekä metsän-
hoidollisten hakkuiden pienpuulla ja kierrätetyllä puulla.
Marraskuun lopussa tuli Euroopan komissiolta ehdotus, jonka mukaan EU pyrkisi niin sanottui-
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Paul Charpentier
ILMOITUSMYYNTI
Robert Jaakkola
[email protected]
Jaakko Lätti
[email protected]
hin nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sähkön tuo-
tanto pitäisi yli kaksinkertaistaa samalla kun sen tuotannossa luovuttaisiin kokonaan fossiilisista polt-
toaineista. Ehdotuksen mukaan yli 80 prosenttia sähköstä tuotettaisiin uusiutuvilla ja noin 15 prosent-
tia ydinvoimalla. Uusiutuvien renessanssi voisi kasvattaa esimerkiksi biomassan tarvetta jopa 80 pro-
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
Liisa Hyvönen
senttia nykyisestä.
Energia- ja ilmastokomissaari Miquel Arias Cañeten esittelemä pitkän aikavälin ilmastostrategia
kuvaa itse asiassa kahdeksan erilaista skenaariota, jotka tukevat nettonollapäästöjen saavuttamista.
Näistä vaihtoehdoista komissaari kuitenkin suosittaa valitsemaan ilmastoneutraaliuteen tähtäävän polun.
GRAPHIC DESIGN
Riitta Yli-Öyrä
Komissio laskeskelee, että energiajärjestelmän lisäinvestointien tarve on 175–290 miljardia
euroa vuosittain eli yhteensä noin 5 500–9 000 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.
Kyse on kuitenkin vasta suosituksesta, joka vaatii vielä jäsenmaiden ja parlamentin käsittelyn.
Uudesta, vuoden 2050 tavoitteesta huolimatta tarkoitus ei myöskään ole tiukentaa vuodelle 2030 jo
sovittuja tavoitteita.
Suomalainen energia-ala pitää komission ulostuloa lupaavana. Kuskin paikallekin Suomi pääsee
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Ari Mononen
Esa Pesonen
Jari Peltoranta
– ainakin hetkeksi – kun tuleva EU-puheenjohtajuus tarjoaa mahdollisuuksia varmasti myös ilmasto-
johtajuuden saralla.
Samalla kun maailma sähköistyy ennennäkemätöntä vauhtia, on hyvä muistaa, että Suomi
on maailman huippua älykkäissä energiaratkaisuissa. Maassa on korkeaa osaamista esimerkiksi
TILAAJAPALVELU
puh. 03 4246 5309
[email protected]
ilmastoteknologioissa ja energiaintegraatiossa, kuten kaukolämmityksessä, -jäähdytyksessä ja hukka
energioiden hyödyntämisessä. Suomella on jopa velvollisuus viedä tätä tietotaitoa maailmalle ja
hillitä planeetan lämpenemistä.
Tulevat vuodet ja vuosikymmenet näkevät siirtymän uudenlaiseen, ilmastoneutraaliin energia-
KANNEN KUVA
Sitra / Miikka Pirinen
järjestelmään. Tällöin uusiksi menee moni sellainenkin asia, jota olemme pitäneet ikuisena. Murros
vauhdittaa ainakin liikkumisen, asumisen ja muun energiankäytön palveluiden ja puhtaiden vaihto-
ehtojen lisääntymistä – ja suomalaisille yrityksille tässä kehityksessä piilee rutkasti enemmän mahdol-
lisuuksia kuin uhkia.
PETRI CHARPENTIER, PÄÄTOIMITTAJA
4 enertec 1–2 / 2019
PAINO
PunaMusta Oy
www.enertec.fi