Hankkeen mittaan olemme venyttäneet oppimisjärjestelmien toimintaa analytiikan suhteen ja koittaneet tehdä tiedon löytämisestä yksinkertaista. Syntyneen näkemyksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa säästettäisiin paljon aikaa ja rahaa, jos sillä olisi omista lähtökohdistaan suunnitellut opiskelijan yksilöllistä polkua ja aikatauluja sekä työpaikalla järjestettävää koulutusta tukevat ohjelmistot. Tämänhetkisissä järjestelmissä tarvitaan paljon ohjeistusta ja perehdytystä – ja tämänkään aikapanostuksen jälkeen ne eivät ole digitalisaation idean mukaisia eli vähennä merkittävästi kokonaistyön ja -vaivan määrää.
Mikä suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa sitten on niin erikoista? Eikö koulu ala elokuussa ja kestä kolme vuotta?
- Jatkuva haku - opiskelijoita aloittaa jatkuvasti tai useamman kerran vuodessa - ryhmät elävät. Opiskelijan aloittaminen muistuttaa enemmän uuden työntekijän perehdytysprosessia kuin perinteistä koulua.
- Osaaminen sisältää usein kädentaitoja. Niiden harjaannuttaminen vertautuu enemmän huipputennispelaajan kehittymiseen vaadittavaan 10 000 toistoon kuin yleissivistävän koulutuksen historian tenttiin valmistautumiseen
- Osalla aloista simulaattorit ovat olennainen osa osaamisen hankkimista
- Osaaminen hankitaan mahdollisimman suurelta osin ja vähintäänkin osoitetaan työpaikalla oikeissa työtehtävissä, jolloin opetushenkilöstön tuki tulee etäältä. Oppisopimusopiskelijoiden tukena ovat työpaikkaohjaajat, mutta silti oppilaitokset vastaavat tutkinnon perusteen mukaisesta oppimisesta.
- Hyvin monenlaisia opiskelijoita = kohderyhmiä: yhteishaun kautta tulleita 16-vuotiaita, aikuisia alanvaihtajia, yritysten rekrykoulutettavia tai osaamisen täydentäjiä duunarista maisteriin, kehittyvällä kielitaidolla työelämään matkaavia muista maista aikuisiällä Suomeen muuttaneita.
- Osaamisen karttuessa edetään hankkimaan seuraavaa osaamista. Opiskelijalla ei ole sidottuja aikatauluja tai ryhmän tahtiin etenemistä.
- Ryhmäkoot vaihtelevat, mutta ovat usein pieniä verrattuna esim. korkeakouluihin. Ammatin opettajilla on usein hyvä tuntuma opiskelijoihinsa.
- Digiympäristöjä/ - välineitä käytetään vielä erittäin vaihtelevasti oppimisen ja ohjauksen tukena.
- Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS tukee etenemistä aktiivisesti ja sitä päivitetään säännöllisesti.
Kuvassa on vasemmalla erilaiset oppimisympäristöt, joista voidaan kerätä dataa yhdistettäväksi opiskelijahallinto-ohjelmistossa ja kyselyissä saatavaan dataan. Visualisoinneilla tätä tietoa voidaan tuoda selkeällä tavalla ohjauksen ja oman opiskelun suunnittelun tueksi.
41