ANALYYSITEHTÄVÄ
4
Viestinnän ja sanomalehden kehittyminen
Yksi viestinnän kulmakivistä on luonnollisesti kirjoittaminen ja sen ymmärtäminen.
Karvosen luentomonisteessa ”Median historia” kerrotaan, että aikaisimmat kirjoitukset ovat peräisin
4000 – 3500 e.a.a. Kirjoitukset ovat Mesopotamiassa koodattua kirjoitusta, jota voidaan vielä
ymmärtää tänäänkin. Karvonen kertoo myös, että informaation siirtoa ja varastointia onnistuttiin
toteuttamaan tuohon aikaan. Kirjoituksia voitiin hakata kiveen, mutta oli vaikea kuljettaa mukana.
Sen sijaan savitauluja ja papyrusrullia käytettiin tiedon siirtoon. On mielestäni yllättävää, että
ihmiset tuohon aikaan olivat kykeneviä viestimään niin alkukantaisilla materiaaleilla. Se kertoo
ehdottomasti, että ihminen on luotu viestimään. Viestintä ja siihen liittyvä tiedon siirtäminen on
varmasti ollut suuri tekijä ihmiskunnan kehittymisessä.
Kuinka ihmiset tuhansia vuosia sitten käytännössä viestivät? Oliko silloin olemassa
journalismia? Karvosen monisteessa on mainio esimerkki; ajanlaskun alussa Rooman senaatti
julkaisi päivittäin käsinkirjoitettuja julkaisuja päätöksistään ja käyttivät hallinnon omistamaa
postilaitosta niiden jakeluun. Hyvillä teillä ja hevosilla pystyttiin kulkemaan noin 100 km päivässä
(Karvonen, ”Median historia”).
Karvosen samassa monisteessa otetaan esille yksi historiamme merkittävimmistä
keksinnöistä, kirjapainotaito. Tämä keksintö teki tiedon monistamisesta nopeaa ja halpaa
(Painaminen, Wikipedia). Ajan kuluessa keksittiin paperi ja kirjapainotaidon suuri mullistus,
irtokirjaisimet (Painaminen, Wikipedia). 1500-luvulla painokoneet alkoivat yleistyä ja niitä alkoi
olla joka puolella Eurooppaa ja vuonna 1642 Suomeen perustettiin ensimmäinen painokone
(Karvonen, ”Median historia”). Samoja painotekniikoita käytettiin aina 1800-luvulle asti, kunnes
keksittiin höyrykoneilla toimivat painokoneet. Tämän myötä yleistyi erilaiset viihdetarkoitukseen
tarkoitetut lukemiset, kuten halvat dime-novellit ja populaation yleinen lukutaito kehittyi
(Karvonen, ”Median historia”). Tämä luonnollisesti kiihdytti kaupungistumista yleisellä tasolla,
onhan kyseessä yksi historiamme suurimmista yhteiskunnallisista ilmiöistä.
Painokoneiden keksimisen myötä alkoi syntyä lehdistöjä, jonka seurauksena
varsinainen journalismi alkoi yleistymään. Karvosen ”Median historia” luentomonisteessa on
jaoteltu journalismia eri ajanjaksoihin. Esimuodot olivat uutiskirjeiden muodossa 1500-1600 –
luvulla. Sen jälkeen 1700-luvulla tuli valistava ja kasvattava eliittilehdistö. 1750-luvulla siirryttiin
poliittisempaan suuntaan, johon sisältyi mielipidelehdistö. 1850-luvulta eteenpäin lehistö alkoi olla
kaupallisempaa ja populaarilehdistön aikakausi alkoi. Näistä ajanjaksoista ja lehdistöjen luonteesta
voimme päätellä valtion hallinnon vaikutuksen. Satoja vuosia sitten valtion holhous näkyi varmasti
lehdistöjen julkaisuissa, koska se oli valistuksen aikaa. Politiikan mahti täytyi olla merkittävä, kun
lehdistö alkoi suuntautumaan politiikkaan 1700-luvun loppupuolella. En ihmettele tätä siirtymää,
sillä luulen että poliittinen valta on ollut voimakas tuohon aikaan. Sitten ollaankin jo 1800-luvulla ja
holhouksesta vastaakin markkinat. Lehdistö on kaupallistunut maailman kaupunkien
yhteiskuntarakenteiden kehittyessä. Tästä eteenpäin lehdistöjen luonne ei ole juurikaan mielestäni
muuttunut. Globaalinen markkinaholhous vallitsee lehdistöjen keskuudessa ja lehtien pääasialliset
aiheet ovat menneet kaupallisempaan suuntaan.
Sanomalehden nykyaikaisempi ja sanoisin jopa suositumpi muoto, on verkkolehti.
Globaalinen siirtyminen digitaaliseen aikaan on vienyt ja muuttanut lähes kaiken mahdollisen
digitaaliseen muotoon. On jopa pelätty, että syrjäyttääkö verkkolehdet perinteisen sanomalehden.
Fyysiset sanomalehdet ovat ainakin toistaiseksi hengissä, päätellen Kalevan tarjouksista, joita