Keskiaikaisia ajattelumalleja
nykyajan kouluissa
9
tyhjiössä, jossa ilmanvastus ei vaikuta kappaleiden putoamisnopeuteen. Tästä kokeesta kuvattu video on tarkastelta-
vissa yllä ja sen loppu-puolella esitetään hyvinkin havainnollistavasti, kuinka keilapallo ja nippu höyhe-niä todella putoavat täysin yhtäaikaisesti, kun ilman-vastus ei ole vaikuttamassa niiden liikkeeseen. Videon nähtyään ei luultavasti kenellekään jää epäselväksi,
että eri massaiset kappaleet putoavat yhtä suurella nopeudella, kun ilman-vastusta ei oteta huomioon, eli juuri
kuten Galileo oletti tapahtuvan.
Kuten aikaisemmin todettiin, ihmisten mielessä rakentuneet ajattelumallit ohjaavat pitkälti heidän havainnoista tekemiä johtopäätöksiään. Oppijoilla on siis monia ennakkokäsityksiä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka he omaksuvat opittavat asiat (Hakkarainen ym. 1999: 94). Suuri joukko tutkimuksia osoittaa myös, että oppilaiden oppimis-prosessissa omaksuma tieto ja muodostuneet tietorakenteet poikkeavat yleisesti hyväksytystä tieteellisestä tiedosta. Näistä tieto-rakenteista käytetään muun muassa
nimitystä ”arkikäsitykset” tai ”intuitiiviset käsitykset”. On havaittu, että intuitiivisten käsitysten muut-taminen on erittäin vaikeaa ja että ne vaikuttavat pitkälle korkeakoulu-opintoihin. Hakkarainen ym. viittaavat kasvavaan joukkoon todistusaineistoa, jonka
mukaan oppilaat aloittavat koulunsa varustettuna erilaisilla ennakko-käsityksillä ja myös valmistuvat koulusta muuttamatta niitä juuri lainkaan.
Käsitteellisen muutoksen ongelma
Edellä kuvattua arkikäsitysten muutos-vastarintaa kutsutaan käsitteellisen muutoksen ongelmaksi. Tiivistetysti tämä tarkoittaa sitä, että ”Ne käsitteet, joiden varassa yksilö hahmottaa maailmaa, eivät muutu oppimisprosessin seurauksena.”
(Hakkarainen ym. 1999: 94). Omille käsityksille vastakkainen tieto omaksu-taan usein tekemällä vain pieniä paikallisia muutoksia ajattelumalleihin, siten että tiedon ajatellaan pätevän vain jossakin tietyssä kokeessa tai tilanteessa, mutta ei yleisesti. Ongelmanratkaisun kannalta tällainen tieto ei ole soveltamis-kelpoista, koska se muodostuu irrallisina palasina, eikä näin ollen tue yksilön ajatteluprosesseja oppimistilanteen kontekstista irrotetuissa päättely-tilanteissa, kuten arkielämässä.
Opiskelijat eivät siis opi saavuttamaan opiskeltujen tiedonalojen käsitteellistä ymmärrystä, vaan ainoastaan yksittäisiä tosiseikkoja ja ratkaisumalleja, jotka sinällään ovat melko käyttökelvottomia koulumaailman ulkopuolella. He osaavat ehkä selittää fysiikan kokeessa, että liikkuvan vaunun päällä oleva palikka jatkaa matkaansa Newtonin lakien mukaisesti vaunun törmättyä esteeseen, mutta eivät tule auton kyydissä ajatelleeksi, että auton törmätessä myös he itse jatkavat matkaansa auton tuulilasin läpi elleivät käytä turvavöitä.
”Ne käsitteet, joiden varassa yksilö hahmottaa maailmaa, eivät muutu oppimis-prosessin seurauksena.”